Blogi

Homona hyvinvointivaltiossa: Arne Nilssonin muistelmat

Sosiologi, erityisesti Göteborgin homohistoriaa tutkinut, Arne Nilsson kuvaa 2016 muistelmissaan Bög i folkhemmet: En memoar (2016) lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Nilssonin muistelmat välttävät sekä yksinkertaisen kaapistatulokertomuksen että historian käsittämisen lineaarisena vapautuskertomuksena. Hän kuvaa lapsuutta toisen maailmansodan jälkeisellä göteborgilaisella työväenluokan asuinalueella sekä göteborgilaista ja kansainvälistä nuoruutta 1960- 

Francis Fukuyaman viimeinen mies

Luin lomalla Francis Fukuyaman vuonna 1992 julkaistun kirjan End of History and the Last Man (suom. Historian loppu ja viimeinen ihminen, WSOY 1992). Fukuyama väitti, että kylmän sodan loppuessa kapitalistinen liberaalidemokraattinen järjestelmä on voittanut ja samalla ideologioiden kamppailun tuottama Historia isolla alkukirjaimella on päätöksessä. Tämä 

Taistolaisuus toisin silmin

Kun Suomessa puhutaan 1970-luvusta, puhutaan usein taistolaisliikkeestä. Vuoden 2018 lopulla julkaistiin kaksi mielenkiintoista tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät taistolaisuutta eri näkökulmista ja pääsevät julkisuuden muistelupuhetta syvemmälle. Arja Turunen tarkastelee Sukupuolentutkimus-lehden (3/2018) artikkelissaan ”Kapinaa ja ahtaita raameja: Suomalaisten feministien muistoja 1970- ja 1980-lukujen yhteiskunnallisesta toimintakulttuurista”, miten myöhemmin feministisessä 

Naisten oikeudet ja ihmisoikeuksien puolustamisen poliittinen hinta

Kuuntelin tänä aamuna (perjantai 21.9.) kävellessäni töihin Pod Save America -podcastjaksoa, jossa käsiteltiin meneillään olevaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomarin vahvistamista. Professori Christine Blasey Ford on syyttänyt tuomariksi ehdolla olevaa Brett Kavanaugh’ta 1980-luvulla tapahtuneesta raiskausyrityksestä. Republikaanit eivät halua avata tutkintaa näistä syytöksistä, ainoastaan kuulla kerran Fordia 

Butcheista, femmeistä ja lesbouden syistä

“Butcheilla nimetön sormi on keskimäärin pidempi ja etusormi lyhyempi, mitä pidetään tilastollisena maskuliinisuuden merkkinä.” Helsingin sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa on selvitetty lesbouden, ja vielä aivan erityisesti maskuliiniseksi mielletyn butch-lesbouden ja feminiiniseksi mielletyn femme-lesbouden, biologista perustaa. Artikkeli muistutti minua muinaisesta keskustelusta eräällä lesbo- ja binaisten sähköpostilistalla. 

Podcast ja tarinan lumo

Kuten lukuisat muut, minäkin olen koukuttunut podcasteihin. Podcastit muistuttavat radio-ohjelmia, mutta ne eivät ole sidottuja omaan ohjelmapaikkaansa ja ne tilataan tai ladataan kuunneltavaksi netistä (Olli Sulopuisto podcastin määritelmistä.). Podcasteja voi kuunnella kävellessä, siivotessa, ruokaa laittaessa tai esimerkiksi uidessa (vedenkestävällä mp3-soittimella – suosittelen!). Podcastit ovat kiinnostava 

Sukupuoli, seksuaalisuus ja Hennalan vankileirin muistaminen – ajatuksia Marjo Liukkosen tutkimuksesta

Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino 2018) on herättänyt paljon keskustelua historiantutkimuksesta ja erityisesti muistitiedon käytöstä (ks. Agricola-sivuston keräämä lista kirjoituksia ja puheenvuoroja). Liukkonen asettaa tutkimuksensa tehtäväksi selvittää, “miten on mahdollista, että naiset teloitettiin” (s.21) keväällä 1918 Hennalan vankileirillä. Näitä teloituksia Liukkonen kutsuu “Suomen 

Ketkä sopivat Seksi-Suomen historiaan?

(Kirjoitus on julkaistu alunperin 11.9.2017 Kuka-yhteisössä.) Homot mainittiin sivulauseessa. Tämä Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimukseen osallistuneen nuoren toteamus tuli mieleeni, kun katsoin Ylen mainion Seksi-Suomen historia -sarjan. Tutkimuksessani nuori kuvasi kokemuksiaan koulun seksivalistuksesta, jossa homous sekä muukin seksuaalisuuden, saati sukupuolen, moninaisuus oli jäänyt varsin vähälle käsittelylle. Riikka Kaihovaaran 

Pride on ainakin juhla, kulkue, mielenosoitus ja häivähdys mellakkaa

Mikä Pride oikeastaan on? Suvi Auvinen kirjoitti pari päivää sitten (29.6.2017), että Pride on juhla, ei mellakka ja että tämä on hyvä asia. On tietenkin selvästi positiivista, että riittävän monella sateenkaari-ihmisellä on asiat niin hyvin, ettei mellakointiin ole aihetta. Silti käsitys siitä, että Pride olisi 

Akava, tutkijan järjestäytyminen ja Sture Fjäder

Olen päättänyt vaihtaa ammattiliittoa Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliittoon ja erota Tieteentekijöiden liitosta. Keskeinen syy tähän on Sture Fjäder ja korkeasti kouluttautuneiden keskusjärjestö Akava. Pidän ammattiliittoon kuulumista tärkeänä asiana. Työn tekijä on työn ostajaa rakenteellisesti heikommassa asemassa, joten ainoa tapa muuttaa työmarkkinoita oikeudenmukaisemmiksi on liittyä yhteen