Taistolaisuus toisin silmin

Kun Suomessa puhutaan 1970-luvusta, puhutaan usein taistolaisliikkeestä. Vuoden 2018 lopulla julkaistiin kaksi mielenkiintoista tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät taistolaisuutta eri näkökulmista ja pääsevät julkisuuden muistelupuhetta syvemmälle. Arja Turunen tarkastelee Sukupuolentutkimus-lehden (3/2018) artikkelissaan ”Kapinaa ja ahtaita raameja: Suomalaisten feministien muistoja 1970- ja 1980-lukujen yhteiskunnallisesta toimintakulttuurista”, miten myöhemmin feministisessä 

Sukupuoli, seksuaalisuus ja Hennalan vankileirin muistaminen – ajatuksia Marjo Liukkosen tutkimuksesta

Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino 2018) on herättänyt paljon keskustelua historiantutkimuksesta ja erityisesti muistitiedon käytöstä (ks. Agricola-sivuston keräämä lista kirjoituksia ja puheenvuoroja). Liukkonen asettaa tutkimuksensa tehtäväksi selvittää, “miten on mahdollista, että naiset teloitettiin” (s.21) keväällä 1918 Hennalan vankileirillä. Näitä teloituksia Liukkonen kutsuu “Suomen 

Ketkä sopivat Seksi-Suomen historiaan?

(Kirjoitus on julkaistu alunperin 11.9.2017 Kuka-yhteisössä.) Homot mainittiin sivulauseessa. Tämä Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimukseen osallistuneen nuoren toteamus tuli mieleeni, kun katsoin Ylen mainion Seksi-Suomen historia -sarjan. Tutkimuksessani nuori kuvasi kokemuksiaan koulun seksivalistuksesta, jossa homous sekä muukin seksuaalisuuden, saati sukupuolen, moninaisuus oli jäänyt varsin vähälle käsittelylle. Riikka Kaihovaaran 

Pride on ainakin juhla, kulkue, mielenosoitus ja häivähdys mellakkaa

Mikä Pride oikeastaan on? Suvi Auvinen kirjoitti pari päivää sitten (29.6.2017), että Pride on juhla, ei mellakka ja että tämä on hyvä asia. On tietenkin selvästi positiivista, että riittävän monella sateenkaari-ihmisellä on asiat niin hyvin, ettei mellakointiin ole aihetta. Silti käsitys siitä, että Pride olisi 

Tapaus juhlaraha ja vaikean historian käsittely

Eilinen (25.4.2017) keskustelu teloitus- ja hukkumiskuvien sopimattomuudesta itsenäisyyden juhlarahoihin eteni vauhdilla tapauksen kannalta suotuisaan loppuun: ainakaan teloituskuvaista juhlarahaa ei julkaista, toivottavasti ei myöskään hukkuneen pojan kuvaa (ja myös pakettipeltoja ja sotalapsia voisi hetken vielä harkita). Petteri Orpolle pisteet nopeasta toiminnasta. Rahapajalle ei pisteitä “mielipahan” pahoittelusta.